Lue vinkit ja tunnista, milloin on hyvä varata aika näöntarkastukseen!

Näetkö kaikissa tilanteissa yhtä hyvin ja tarkasti? Jos edellisestä näöntarkastuksesta on jo vuosia tai näkökyky ei ole aina kaikissa tilanteissa aivan priimaa, olisi hyvä varata aika näöntarkastukseen.

Eri ikävaiheet kuormittavat näköä eri tavalla, ja siksi näöntarkastuksessa olisi suositeltavaa käydä säännöllisesti lapsesta lähtien. Optometristimme Lotta Werlander listasi ikäryhmittäin selkeät merkit, joista tunnistat, milloin näöntarkastus olisi syytä varata.  

Lapsen näkö

- Lapsi ei ehkä itse osaa sanoa näkevänsä huonosti, mutta aikuinen kyllä näkee päällepäin, jos näkö ei ole aivan vaivatonta, kertoo optometristimme Lotta Werlander.

- Alle kouluikäisten lasten silmämuna on vielä kasvuvaiheessa. Yleensä taittovirheet johtuvat siitä, miten pitkäksi silmämuna kasvaa mykiön taittovoimaan nähden. Ihan pienellä lapsella taittovirhettä saattaakin tulla ja mennä.

Pienten, alle 8-vuotiaiden lasten kanssa näköongelmissa kannattaa kääntyä silmälääkärin puoleen, sillä vain silmälääkäri voi antaa pienille lapsille silmälasimääräyksen.

Kiinnitä huomiota lapsen näköön, jos

  • lapsi siristelee usein
  • sulkee katsoessaan mieluusti toisen silmän
  • pään asento on katsoessa erikoinen
  • katseen kohdistus on jollain tavalla poikkeva
  • jos silmät katsovat keskenään eri suuntiin

Kouluiässä lasten näköongelmat huomataan yleensä viimeistään oppimisvaikeuksien kautta.

- Jos esimerkiksi lukeminen ei ala sujua, voi se johtua hajataitteisuudesta, plussanäöstä tai vaikkapa silmien eriparisuudesta. Viimeistään kouluiässä kannattaakin käydä näöntarkastuksessa, Werlander muistuttaa.

Lue myös: Näin valitset lapselle sopivat silmälasit 

Nuorilla ja opiskelijoilla yleisimpiä näön muuttumisesta kertovia oireita ovat

  • päivittäinen tai usein toistuva päänsärky ohimon ja otsan seudulla
  • silmien siristäminen lukiessa tai näön tarkentamiseksi
  • Hämärällä heikentynyt näkö
  • Silmät häikäistyvät aiempaa herkemmin

Nuoret ja opiskelijat

- Opiskelu on kuormittava vaihe näölle, kun päivät vietetään intensiivisesti digilaitteen äärellä, ja sen lisäksi myös luetaan paljon. Ohimolla ja otsalla oleva päänsärky kertoo siitä, että silmät joutuvat tekemään töitä, jolloin taittovirheessä voi olla korjattavaa. Ruudun siniseltä valolta olisi hyvä suojautua sinivalolaseilla.

Jos lukiessa ei meinaa nähdä kunnolla, helppo korjausliike, jota useat tekevät huomaamattomasti, on silmien siristäminen. Sen takana on yleensä hajataitto, ja siristäessä lukeminen terävöityy. Hajataiton vaikutuksia ei huomaa normaalielämässä, mutta pitkäkestoisessa lukemisessa vaikutukset ovat selvät.

- Myös hämärällä liikkuessa heikentynyt näkökyky voi paljastua. Jos esimerkiksi tuntuu, että hämärässä ei ole varma näkeekö hyvin vai ei, tai jos häikäistyy aiempaa herkemmin, voi taustalla olla pienesti miinusnäköä.

Jos et ole aivan varma näetkö täysin moitteettomasti, voit tarkastaa asian näppärällä verkkonäöntarkastuksella.

Lue myös: Vältä näyttöjen aiheuttamat haitat sinivalosuojalla 

40+ -vuotiaat

Neljänkymmenen ikävuoden paikkeilla kehossa alkaa tapahtua monia muutoksia, eivätkä silmätkään välty muutoksilta.

Yli 40-vuotiaana on myös syytä alkaa varautua jo tulevaisuuden muutoksiin käymällä säännöllisesti silmänpohjakuvauksissa ja laajennetussa näöntarkastuksessa.

- Sen avulla muutoksia voi huomioida jo ennaltaehkäisevästi ja tunnistaa nopeasti, Werlander vinkkaa.

Lue myös: Kaikki aikuis- eli ikänäöstä 

Jo 40 vuotta täyttäneiden kannattaa hakeutua näöntarkastukseen, jos

  • tarkentaminen eri etäisyyksille hidastuu
  • tekstiä voi joutua viemään aiempaa kauemmaksi
  • huomaat sytytteleväsi aiempaa enemmän valoja

Yli 60-vuotiaan kannattaa suunnata näöntarkastukseen, jos

  • näön tarkkuus heikkenee ja tuntuu siltä, kuin silmien eteen olisi vedetty harmaat verhot
  • valon tarve kasvaa
  • silmät häikäistyvät aiempaa herkemmin
  • läheiset kommentoivat pölyjen pyyhkimättömyyttä: harmaakaihin vaikutuksesta pölyjä ei itse näe
  • näkökentässä on muita muutoksia

60+ -vuotiaat

Ikänäkö kehittyy 55–60-vuotiaaksi saakka, joten 60 ikävuoden jälkeen näkö ei enää hirveästi muutu. Sen sijaan silmiin alkaa tulla vanhenemiseen liittyviä luonnollisia asioita, kuten harmaakaihi. Tällöin mykiö alkaa hiljalleen harmaantua.

- Kun kaihi menee riittävän pitkälle, se alkaa jo vaikuttaa arkiseen elämään. Silloin se kannattaa käydä leikkauttamassa pois. Kaihi ei ole vaarallista eikä silmää tuhoava asia, mutta se vaikuttaa paljon elämänlaatuun ja jossain vaiheessa vie näkökyvyn kokonaan.

Kaihin lisäksi iän lisääntyessä voi näkö muuttua myös muulla tavoin. Näkökenttään saattaa tulla puutoksia ja voi tulla olo, että maailmaa katsoo putken läpi, tai näkökentässä voi alkaa salamoida tai olla savuverhoja. Nämä voivat liittyä silmänpohjan sairauksiin tai lasiaisen tai verkkokalvon irtaumaan.

 

Lue myös: Kaikki kaihista

Kaikki näkemisen muutokset tulee aina tutkia iästä riippumatta

- Kaikki epätavalliset näköilmiöt kannattaa aina käydä tsekkaamassa näöntarkastuksessa iästä riippumatta. Lisäksi silmien paine olisi hyvä mitata säännöllisesti silmänpainetaudin varalta. Kuvissa kannattaa käydä jo nuorempana, jolloin nähdään millainen silmänpohja on terveenä ja muutokset on helppo huomata, optometristi summaa. 

Vaikka näkösi olisi mielestäsi tällä hetkellä hyvä, kannattaa siis optikolla käydä muutaman vuoden välein.